Peruskorjausiässä olevien rakennusten purkaminen on yleistynyt merkittävästi, kun rakennukset tekniikaltaan tai toiminnallisuudeltaan eivät enää vastaa nykytarpeita. Peruskorjausiässä olevat rakennukset ovat pääosin 1970–1990-luvuilla rakennettuja rakennuksia. Betonirakenteiden osuus purettavissa rakennuksissa on siten huomattava, ja siten hyvälaatuisen betonijätteen määrä on lisääntynyt merkittävästi.
Rakennuksen purkaminen on tehtävä lajittelevana purkuna siten, että jätelain mukaista etusijajärjestystä noudatetaan. Etusijajärjestyksen mukaan ensisijaisesti on vähennettävä jätteen määrää ja haitallisuutta ja vasta sen jälkeen huolehdittava uudelleenkäytön valmistelusta ja kierrätyksestä. Etusijajärjestyksen viimeisinä vaihtoehtoina ovat hyödyntäminen energiana ja loppukäsittely. Purkutöiden suunnittelussa tulee huomioida rakennuksen purkaminen siten, että lajitteleva purkaminen toteutuu mahdollisimman tehokkaasti.
Purkutöiden esiselvitysvaiheessa on tärkeää tehdä asbestikartoitukset ja haitta-ainetutkimukset voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Haitta-ainetutkimuksiin on sisällytettävä myös betonirakenteiden tutkiminen, jotta voidaan välttää betonimurskeen haitallista kontaminaatiota.
Paikallavalettu betonirakenne puretaan rikkomalla. Pilari- palkkirunkoisissa elementtirakennuksissa purettavuus on parempi kuin juotosvaluilla saumat tehdyissä rakennuksissa. Osa elementeistä voidaan usein käyttää uudelleen ja loput rakenteet murskataan kierrätykseen. Murskauksen yhteydessä betonista poistetaan raudoitteet magneettien avulla. Murskausmenetelmä (murskausvaiheiden määrä) vaikuttaa syntyvän murskeen laatuun.
Rakennuksen lajitteleva purku todetaan onnistuneeksi, kun ennen kantavien rakenteiden purkamista jäljellä on pääosin vain kivirakenteiset materiaalit.
Kattotiilet, pihakivet ja -laatat, putket ja kaivonrenkaat sekä monet harkkorakenteet ovat käytettävissä uudelleen koottuna seuraavassa käyttökohteessa.
Murskattu betoni voidaan käyttää joko MARA-asetuksen mukaisena murskeena maarakentamisessa tai muissa vaihtoehtoisissa käyttökohteissa. Maarakentaminen on tällä hetkellä suurin käyttökohde purkubetonista tehdylle murskeelle. Maarakentamisessa betonimursketta voidaan käyttää esimerkiksi teiden, katujen sekä kenttien täytöissä sekä meluvalleissa, mutta MARA-asetuksen mukainen ympäristökelpoisuus on aina varmistettava murskeesta ennen käyttöä. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa antaa mahdollisuuden käyttää betonimursketta ilmoitusmenettelyllä ilman ympäristölupaa. Betonimurskeelle on järjestetty laadunvarmistus, jossa tutkitaan määrävälein mahdollisten haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus ympäristöön. Betonimurskeen hyödyntämiskohteita yritetään jatkuvasti keksiä lisää.
Betonimursketta voidaan käyttää myös uusiokiviaineksena uuden betonin raaka-aineena. Mursketta voidaan käyttää uuden betonin valmistuksessa 10–20 % kiviaineksen määrästä ilman, että se vaikuttaa tuotteen ominaisuuksiin. Uusiokiviaineksen osuutta on mahdollista kasvattaa, jos uusiokiviaineksen laatua saadaan optimoitua sekä painotettua pääosin karkeampien lajitteiden hyödyntämistä aivan hienojakoisempien sijaan. Betonimursketta hyödynnetään myös joidenkin uusiobetonituotteiden valmistuksessa.
VNa 466/2022 Betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymisen arviointiperusteista on tullut voimaan 1.9.2022. Tämä niin kutsuttu ”Betonimurske-EEJ-asetus” (Ei Enää Jätettä, EOW = End of waste) edistää betonimurskeen kierrätystä ja siten koko rakentamisen kiertotaloutta merkittävästi, sillä uusia käyttökohteita ja liiketoimintamahdollisuuksia uskotaan syntyvän, kun betonimursketta voisi nykyistä kevyemmin menettelyin hyödyntää raaka-aineena.