Väestönsuojaelementit

Teräsbetonirakenteiset väestönsuojat jaetaan normaalisti S1-luokan, S2-luokan ja Kallioväestön suojiin. Tässä ohjeessa käsitellään lähinnä paikallavalettujen ja elementtirakenteisten S1- ja S2-luokan väestönsuojien runkoon liittyviä rakenteellisia ohjeita ja määräyksiä.

Väestönsuojista on annettu seuraavia ohjeita (lähteet)- Pelastuslaki 379/2011, 29.04.2011- valtioneuvoston asetus väestönsuojista 408/2011, 05.05.2011, asetus tullutvoimaan 01.07.2011- sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta 506/2011, 10.05.2011, asetus tullut voimaan 01.07.2011- S1-luokan teräsbetoniväestönsuoja RT 92-11083 06/2012

Väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta säädetään erikseen sisäministeriön asetuksella

Väestönsuojan rakenteellisia ohjeita

379/2011

Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä

• Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten. Väestönsuojanrakentamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske tilapäistä enintään viisi vuotta käytössä olevaa rakennusta.
• Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1200 m² ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on edellä tässä momentissa säädetystä poiketen rakennettava, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään 1500 m². Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on ennestään tässä laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetty määrävaatimukset täyttäviä suojapaikkoja.
• Samalla tontilla tai rakennuspaikalla jo olevia rakennuksia, joita varten on väestönsuoja, ei oteta huomioon uudisrakennuksen väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta määritettäessä eikä myöskään rakennuksia, joiden osittaisesta loppukatselmuksesta on kulunut yli viisi vuotta ennen rakennuslupahakemuksen vireille tuloa.
• Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi alueen pelastusviranomaista kuultuaan sallia rakennettavaksi kahta tai useampaa rakennusta varten yhteisen väestönsuojan, jos se rakennetaan viiden vuoden kuluessa ensimmäisen rakennuksen osittaisesta loppukatselmuksesta

Väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä

• Jos rakennuksessa, jossa on väestönsuoja, tehdään maankäyttö- rakennuslain (132/1999) 125 §:n mukainen rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksenmuutos, myös väestönsuoja on kunnostettava siten, että se täyttää soveltuvin osin 74 §:ssä ja sen nojalla säädetyt väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset.

Poikkeus väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta

• Tämän lain väestönsuojanrakentamisvelvollisuutta koskevat säännökset eivät koske maatilatalouden tuotantorakennuksia taikka olemassa rakennuksessa tehtävää rakennuksen rakentamiseen verrattavaa rakennuslupaa edellyttävää korjaus- tai muutostyötä, joka samalla lisää rakennuksen kerrosalaa kellarissa tai ullakolla

Väestönsuojan rakenteelliset ja muut vaatimukset

• Väestönsuojan tulee antaa siinä oleskeleville suoja asevaikutuksilta ja rakennus sortumilta sekä ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta. Väestönsuojan lämpötilan, ilmanlaadun ja hygieenisen varustetason tulee olla tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä suojan koosta, rakenteesta ja sijainnista. Väestönsuojan teknisistä yksityiskohdista annetaan tarkempia säännöksiä sisäministeriön asetuksella.
• Väestönsuojan rakentamisessa ja varustamisessa käytettäville laitteille ja tuotteille asetettavista vaatimuksista, laitteisiin tehtävistä merkinnöistä sekä laitteiden mukana toimitettavista tiedoista ja ohjeista säädetään pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007)

Helpotusten myöntäminen

• Aluehallintovirasto voi asianomaista pelastuslaitosta ja kunnan rakennusvalvontaviranomaista kuultuaan yksittäistapauksessa myöntää vapautuksen kokonaan tai määräajaksi laissa säädetystä väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta, jos väestönsuojanrakentamisesta aiheutuu tavanomaista huomattavasti korkeampia rakentamiskustannuksia suhteessa asianomaisen rakennuksen rakentamiskustannuksiin tai väestönsuojan rakentaminen ilman suuria teknisiä vaikeuksia ei käy päinsä.
• Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi asianomaista pelastuslaitosta kuultuaan myöntää poikkeuksen väestönsuojalle sisäasiainministeriön asetuksella säädetyistä teknisistä vaatimuksista tai valtioneuvostonasetuksella väestönsuojalle säädetystä koko- ja sijaintivaatimuksesta, jos siihen on perusteltu syy eikä poikkeuksen tekeminen olennaisesti heikennä suojautumismahdollisuuksia.
• Sisäasiainministeriö voi kunnan hakemuksesta myöntää vapautuksen väestönsuojien rakentamista tietyllä alueella, jos siellä arvioidaan olevan ennestään riittävä määrä suojapaikkoja tai väestönsuojaaminen on turvattu muulla tavoin.

408/2011

Väestönsuojan varsinaisen suojatilan koko

• Pelastuslain 71 ja 72 §:ssä tarkoitetun väestönsuojan varsinaisen suojatilan pinta-alan tulee olla vähintään 2,0 % asianomaisen rakennuksen yhteenlasketusta kerrosalasta. Myymälä-, teollisuus-, tuotanto- ja kokoontumisrakennusten sekä varastotilojen osalta varsinaisen suojatilanpinta-alan tulee olla vähintään 1,0 % kerrosalasta. Väestönsuojan varsinaisen suojatilan tulee olla kuitenkin vähintään 20 m²
• Varsinaisella suojatilalla tarkoitetaan ihmistenoleskelua varten tarkoitettua tilaa. Varsinaiseen suojatilaan luetaan myös käymälät ja ensiapu- ja sairashuone. Varsinaiseen suojatilaan ei kuitenkaan lueta sulkuhuonetta tai -telttaa, eikä teknisiä tiloja (konehuoneet ja valvomo)
• Jos teollisuus-, tuotanto-, ja varastorakennuksen rakennettava väestönsuoja olisi tarpeettoman suuri rakennuksessa tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla pysyvästi työskenteleviä ja oleskelevia varten taikka jos opetusalan tai hoitoalan rakennukseen rakennettava väestönsuoja olisi liian pieni oppilaspaikkoihin taikka hoitopaikkoihin nähden, voidaan väestönsuojan koko määrätä sen henkilömäärän mukaan, joka rakennuksessa keskimäärin oleskelee. Jos väestönsuoja mitoitetaan tässä momentissa tarkoitetun henkilömäärän mukaan, suojatilan tulee olla 0,75 m² / henkilöä kohden, jollei erityisestä syystä tarvita suurempaa tilaa.
• Pelastuslain 77 §:n mukaisesti rakennettavienj ohtamistilojen tulee olla riittävän suuret sille henkilömäärälle, jonka voidaan arvioida tulevan työskentelemään tiloissa.
• Väestönsuojan suojaluokka määräytyy väestönsuojan koon perusteella seuraavasti:
• varsinainen suojatila enintään (m²) Suojaluokka
• 135 m² S1-luokan teräsbetonisuoja
• 900 m² S2-luokan teräsbetonisuoja
• 4500 m² kalliosuoja

Väestönsuojan sijoittaminen

• Väestönsuoja saadaan sijoittaa enintään 250 m päähän rakennuksesta, jota varten se rakennetaan.
• Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi alueen pelastusviranomaista kuultuaan uhka-arvioon perustuen erityisistä syistä päättää, että pelastuslain 71 §:n 4 momentin mukainen yhtenäinen väestönsuoja saadaan sijoittaa edellä 1 momentissa säädettyä kauemmaksi 

Kuormitukset

• Väestönsuojan rakenteet tulee mitoittaa paineaallosta kuormitukselle siten, että
• S1-luokan teräsbetonisuojan tulee kestää 100 kPa (1 bar, 100 kN/m²) kuormitus
• S2-luokan teräsbetonisuojan tulee kestää 200 kPa kuormitus
• Kalliosuojan tulee kestää 300 kPa kuormitus

Rakenteiden paksuus

• S1-luokan väestönsuojan teräsbetonisten ympärysseinien ja katon tulee olla vähintään 300 mm paksua teräsbetonia sekä väestönsuojan lattian, kantavien teräsbetonisten väliseinien ja pilareiden sekä kaksikerroksisen väestönsuojan välipohjan tulee olla vähintään 150 mm paksua teräsbetonia.
• S2-luokan väestönsuojan teräsbetonisten ympärysseinien ja katon tulee olla vähintään 400 mm paksua teräsbetonia sekä lattian paksuuden muilta kuin kalliota vasten olevilta kohdin vähintään 200 mm paksua teräsbetonia.
• S2-luokan väestönsuojan sisällä olevien teräsbetoniseinien, -pilareiden ja -välipohjien tulee olla vähintään 200 mm paksua teräsbetonia.

Sirpalesuojaus

• Väestönsuojan ympärysrakenteiden ovet, luukut ja venttiilit tulee sijoittaa siten, että ne ovat mahdollisimman hyvin suojassa tavanomaisten aseiden sirpalevaikutuksilta.

Tärähdyskuormitukset ja muut kuormitukset

• Väestönsuojan rakenteet tulee mitoittaa kestämään asevaikutuksien tärähdyskuormituksia. Välipohjan oleskelukuormasta otetaan 1/3 osa. Kuormitusten osavarmuuskerroin on 1,0.

Perustusten mitoitus

• S1 luokan teräsbetonisen väestönsuojan perustuksen mitoituksessa otetaan huomioon 1/4 osa pystysuoraan vaikuttavista paine- ja sortumakuormista.

Teräsbetonirakenteiden mitoitus

• Väestönsuojissa rakenteiden paine- tai sortumakuormien, niitä vastaavien heilahduskuormien, tärähdyskuormien tai niihin lisättyjä hyötykuormia sisältävien kuormitusyhdistelmien mitoituksessa osavarmuuskerroin on vähintään 1,0 siten, että kuormitusta käsitellään staattisena kuormana.
• Betoni- ja teräsbetonirakenteita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa olevia ominaislujuuksia saadaan raudoituksen lujuuden sekä betonin puristuslujuuden osalta korottaa enintään 20 %. Materiaalienosavarmuuskerroin on vähintään 1,0 ja sallittuina jännityksinä käytetään ominaislujuuksia edellä mainittuine korotuksineen.

506/2011

Yleiset säännökset

Väestönsuojan tekniset vaatimukset ja väestönsuojan laitteiden kunnossapito

• sen lisäksi, mitä pelastuslaissa (379/2011) säädetään, rakennuksen omistajan tulee huolehtia siitä, että tässä asetuksessa säädetyt väestönsuojan teknisiä ominaisuuksia ja väestönsuojan laitteiden kunnossapitoa koskevat vaatimukset täyttyvät.
• Väestönsuojan teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojan laitteiden kunnossapidosta säädetään erikseen sisäasianministeriön asetuksella.
• Väestösuojan laitteille asetettavista vaatimuksista, laitteisiin tehtävistä merkinnöistä, sekä laitteiden mukana toimitettavista tiedoista ja ohjeista säädetään erikseen valtioneuvostonasetuksella.

Väestönsuojan tilat

Suojatila

• Väestönsuojan suojatilan huonekorkeuden tulee olla vähintään 2,3 metriä. Palkkien ja kanavien kohdalla suojatilan vapaakorkeus paikallisesti saa olla 2,0 m
• Jos S1-luokan teräsbetoninen väestönsuoja rakennetaan varsinaiselta suoja-alaltaan yli 90 neliönmetrin suuruiseksi, on se jaettava vähintään kahteen osastoon teräsbetoniseinällä. Seinässä saa olla normaaliolojen käytön kannalta tarpeelliset aukot.

Sulkuhuone

• S1-luokan väestönsuojassa tulee olla sulkuhuone tai sulkuteltta. Sulkuhuoneen on oltava 2,5 m² suuruinen. Sulkuteltalle on varattava lattiapinta-alaa vähintään 2,5 m²
• S2-luokan väestönsuoja voidaan rakentaa yhdellä sulkuhuoneella, jonka pinta-ala on vähintään 4,0 m²

Käymälät

• Väestönsuojassa tulee olla kuivakäymäläkomero ja kuivakäymälän kaluste varsinaisen suojatilan jokaista alkavaa 20 m² kohti.

Ensiapu- ja sairashuone

• Kallioväestönsuojassa ja S2-luokan väestönsuojassa varsinaiseen suojatilaan sulkuhuoneen välittömään läheisyyteen tulee varata ensiapu- ja sairashuonetiloja vähintään 10 % varsinaisen väestön suojanpinta-alasta

Konehuoneet ja valvomo

• Kallioväestönsuojassa ja S2-luokan betonisessa väestönsuojassa konehuoneet ja muut tekniset tilat on erotettava vähintään kevyin väliseinin suojan muista tiloista. Kallioväestönasuojassa on konehuoneen läheisyyteen varattava lattiapinta-alaa vähintään 7 m² valvomoa varten.

Poistumisreitit

• S1- ja S2 luokan teräsbetonisessa suojassa tulee olla sisääntuloreitin lisäksi vähintään yksi hätäpoistumisreitti ja kallioväestönsuojassa sisääntuloreitin lisäksi vähintään kaksi hätäpoistumisreittiä.

Rakenteet

Sirpalesuojaus

• S1-luokan väestönsuojassa sirpaleilta suojaavien rakenteiden yhteenlasketun paksuuden tulee olla vähintään 200 mm teräsbetonia tai 30 mm terästä.
• S2-luokan väestönsuojassa sirpaleilta suojaavienr akenteiden yhteenlasketun paksuuden tulee olla vähintään 250 mm teräsbetonia tai 30 mm terästä.
• Kallioväestönsuojassa sirpaleita suojaavien rakenteiden yhteenlasketun paksuuden tulee olla vähintään 400 mm teräsbetonia tai 50 mm terästä.

Painekuormat

• S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan katto, ympärysseinät ja painekuormitukselle altistuva lattia on mitoitettava tavanomaisten kuormitusten lisäksi myös 100 kN/m² paineaallosta aiheutuvalle kuormalle.
• Hätäpoistumiskäytävän rakenteet ja väestönsuojan oven aukeamista suojaavat rakenteet ja hätäpoistumisreitin katto on mitoitettava tavanomaisten kuormitusten lisäksi 25 kN/m² suuruiselle sortumakuormalle.
• Maanalaisen tai siihen verrattavan S2-luokan teräsbetonisuojan katto, ympärysseinät ja painekuormitukselle altistuva lattia on mitoitettava tavanomaisten kuormitusten lisäksi myös 200 kN/m² paineaallosta aiheutuvalle kuormalle.
• Maanpäällisen tai siihen verrattavan S2-luokan teräsbetonisuojan ympärysseinät on mitoitettava 400 kN/m² paineaallosta aiheutuvalle kuormalle.
• S2-luokan teräsbetonisen väestönsuojan ja kallioväestönsuojan sulkuhuoneen, erillisen vaimennustilan, suojatun sisääntuloreitin, sirpalesuojien ja hätäpoistumisreitiksi tarkoitetun hätäpoistumiskäytävän sekä paineseinän ulkopuolisten raitis – ja poistoilmakanavien rakenteet on mitoitettava siten, että ne kestävät 100 kN/m² kuormituksen.
• Kaikki painekuormille altistuvat rakenteet tulee mitoittaa takaisinheilahduskuormalle, joka on 1/3 osa painekuormasta.
• Suojaovista, -luukuista, sulkulaitteista ja painekuormituksia vastaanottavista venttiileistä suojan ympärysrakenteille aiheutuvat painekuormat tulee ottaa huomioon 1,5 kertaisina.

Tärähdyskuormitukset ja muut kuormitukset

• S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan rakenteet tulee mitoittaa mielivaltaisesta suunnasta vaikuttavalle tärähdyskuormalle, jonka suuruus on vähintään väestönsuojan rakenteen massa 2,0 kertaisena.
• S2-luokan teräsbetonisuojan ja kallioväestönsuojan rakenteet on mitoitettava kestämään tärähdyskuormituksia seuraavien kaavojen mukaan
  • 1) pystysuunnassa kuormitukselle, q_v=(1+n_v)(g+q)+q_l
  • 2) vaakasuunnassa kuormitukselle, q_h=+n_hg
  • kaavoissa g on rakenteen omapaino, q on rakenteiden kuormitusmääräysten mukaisten, suojautumisen aikana vaikuttavien pitkäaikaisten vaimentamattomien kuormien summa sekä q_l on tärähdyksen vaimentimilla varustetuista laitteista johtuvat pitkäaikaiset kuormat.
  • Välipohjan oleskelukuormasta otetaan huomioon yksi kolmasosa. Kuormitusten osavarmuuskerroin on 1,0. S2-luokan teräsbetoni-ja kallioväestönsuojan kertoimet n arvot ovat seuraavat:

Rakenteiden luokitus ja raudoitus

• S2-luokan väestönsuojan teräsbetonirakenteet tulee tehdä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa säädetyn rakenneluokan 1 mukaan ja S1- luokan väestönsuoja vähintään rakenneluokan 2 mukaan, käyttäenlujuusluokaltaan vähintään  C25/30 betonia.
• Betoniraudoituksen tulee täyttää kokonaistasavenymävaatimus 5 %
• Laattojen ja seinien pää- ja jakoraudoituksena tulee käyttää halkaisijaltaan vähintään 8 mm ja enintään 20 mm terästankoja. Paine- ja sortumakuormille mitoitettavissa rakenteissa sekä maata vasten olevassa lattiassa raudoituksen tankojen keskiöväli molempiin suuntiin voi olla enintään 150 mm rakenteen sisäpinnassa ja enintään 300 mm rakenteen ulkopinnassa
• Raudoituksen poikkileikkauspinta-alan tulee olla taivutetuissa rakenteissa vähintään 0,17 % staattisesti yhdessä toimivan betonin poikkileikkauspinta-alasta, molemmissa suunnissa ja erikseen kummassakin pinnassa
  • S1-luokan suojassa, 300 mm seinämäpaksuudella minimi raudoitus esim. #T10-K150 mp. =molemmissa pinnoissa
  • S2-luokan suojassa, 400 mm seinämäpaksuudella minimi raudoitus esim. #T12-K150 mp. =molemmissa pinnoissa
  • raudoitusmäärään vaikuttavat rakenteen jänneväleistä tulevat mitoitusarvot ja kuormitukset, tässä edellä esitetty minimiraudoitusmääriä
• maanvaraisessa laatassa voidaan käyttää yhtä keskeistä verkkoa
  • esim. 150 mm laatassa minimi raudoitus esim. #T10-K150
  • raudoitusmäärään vaikuttavat rakenteen jänneväleistä tulevat mitoitusarvot, tässä edellä esitetty minimiraudoitusmääriä
• Teräsbetonisen väestönsuojan katon alapinnassa tulee raudoituksen lisäksi olla pääraudoitukseen sidottu teräsverkko tai betoniin kiinnittyvä teräspoimulevy.
  • teräsverkkona voisi pitää esim. #3 mm - K35…K50 sirpalesuojaverkko
• Palkeissa ja laattoina mitoitettavissa rakenteissa pääraudoitus on vietävä tuelle ja ankkuroitava vetorasituksen voimille.

Väestönsuojan muiden järjestelmien toimintaan ei ole otettu kantaa

• Ilmanvaihtojärjestelmä, jäähdytys, vesi-, viemäri-, sähkö- ja viestilaitteet
• kunnossapito
• erinäiset säännökset

Väestönsuojien rakennejärjestelmät on kehitetty sellaisiksi, että lopullisessa tilanteessa suoja on mahdollisimman monoliittinen ja vaadittava tiiveys säilyy kriisitilanteessa. Tästä syystä rakenneosien liittymät tehdään jäykiksi tai osittain jäykiksi. Elementtirakenteiset väestönsuojat ovat pääosin yhdistelmärakenteita, joissa elementit ja paikallavalu muodostavat yhdessä lopullisen suojarakenteen.

Väestönsuojan rakenneratkaisu valitaan usein rakennuksen muun rungon rakentamistavan perusteella. Paikallavalettavaan runkoon soveltuu usein parhaiten paikallavalettu väestönsuoja ja vastaavasti täyselementtirunkoiseen rakennukseen elementtiväestönsuoja. Ratkaisu rakentamistavasta tehdään kuitenkin aina tapauskohtaisesti.

Valitsemalla elementtirakenteinen väestönsuoja, saavutetaan joitakin etuja paikallavalettavaan suojaan verrattuna:

• Saavutetaan merkittävä aikataulusäästö, koska elementtirakenteisen väestönsuojan rakentaminen on huomattavasti nopeampaa kuin paikalla valettavan väestönsuojan. Suojan koosta riippuen elementtiväestönsuojan rakentamisaika on parhaimmillaan 1-3 päivää (asennus + valut), pois lukien perustustyöt ja laiteasennukset. Säästö korostuu rakentamisaikataulultaan tiukoissa kohteissa.
• Elementtirakenteisissa kohteissa työmaan aikataulutus on helpompaa, koska elementtiväestönsuojan toimitus niveltyy kitkattomasti muuhun elementtitoimitukseen. Tällöin vältytään työmaalla paikallavalutöiden ja elementtiasennuksen samanaikaiselta suoritukselta ja tästä aiheutuvista resurssienhallinta- sekä aikataulutusongelmista.
• Suojatila saadaan nopeammin työmaan käyttöön.
• Muottien purkutöistä syntyvää jätettä jää työmaalle huomattavasti vähemmän.
• Työmaalla tarvitaan vähemmän työvoimaa, Tästä on etua erityisesti kohteissa, joissa on paljon aliurakoitsijoita.
• Sääolosuhteet vaikuttavat rakentamisaikatauluun vain vähän ja rakenteiden suojaustarve on pienempi. Tämä korostuu erityisesti talvirakentamisessa.
• Elementit valmistetaan tehtaalla sisätiloissa ja tasaisissa olosuhteissa. Lisäksi suojan pinnat ovat sileitä teräsmuottikaluston ansiosta.
• Elementtirakenteisissa väestönsuojissa läpivientiosat ja kiinnitystarvikkeet ovat valmiina elementeissä ja niiden sijainti on tarkka. Myös ovet ja luukut voivat olla valmiiksi elementissä.
• Elementeistä rakentaminen soveltuu tuoteosakauppaan erinomaisesti.

Elementtirakenteisen väestönsuojan rakenteellinen suunnittelu rajoittuu oikeiden rakennepaksuuksien valintaan, kuormitustietojen määrittämiseen ja rakenteiden sopivaan sijoitteluun. Lopullisen elementtijaon ja elementtien raudoitussuunnittelun detaljeineen tekee valmistajansuunnittelija.

Väestönsuojien suunnittelussa päästään taloudellisimpaan lopputulokseen, kun noudatetaan seuraavia suosituksia:

• Väestönsuoja on suorakaiteen muotoinen.
• Vapaa huonekorkeus on vakiona 2300 mm. Palkkien ja kanavien kohdalla huonekorkeus vähintään 2000 mm.
• Laatan jänneväli on yleensä enintään 6,0 m.
• Suoja sijoitetaan maanpinnalle, jolloin hätäpoistumistieksi riittää hätäpoistumisaukko ulkoseinässä.
• Mikäli suojan hätäpoistumisaukko sijoittuu yli 2 m:n syvyydelle maan pinnasta, tulee hätäpoistumiskäytävän ulottua sortuma-alueen ulkopuolelle. Hätäpoistumiskäytävä voidaan rakentaa esim. 1200 mm:n vakiobetoniputkista.
• Väestönsuojan seiniin tulevat läpimenot tulee sijoittaa siten, että elementtien reunoihin jää ehyeksi riittävän leveät betonikaistat (≥400 mm).
• Väestönsuojan oven sijoituksessa tulee ottaa huomioon oven yläpuolisen alueen vahvistustarve sortumakuormalle. Oven eteen ei yleensä kannata rakentaa erillistä sirpalesuojaa, vaan oveksi valitaan tarvittaessa sirpaleenkestävä malli.
• Väestönsuojaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon pakollisten väestönsuojakalusteiden ja -tarvikkeiden optimaalinen sijoitus sekä niiden vaatima lisätilantarve.
• Väestönsuojan sähköistys toteutetaan aina pinta-asennuksena. Myös ulkopuolisten, väestönsuojan rakenteisiin liittyvien tilojen sähköistys toteutetaan niin, että väestönsuojan rakenteisiin ei tarvitse sijoittaa sähkövarauksia.

Väestönsuojan seinäelementit ja kuorilaatat voidaan CE merkitä tuotteina. Massiivilaattaelementeille tulee kansallinen tuotehyväksyntä, esim. varmennusmenettely. Väestönsuojajärjestelmille voi hakea vapaaehtoisen hyväksynnän, joka helpottaa rakennusvalvonnan työtä.

Eri elementtivalmistajilla on erilaisia järjestelmiäväestönsuojien rakentamiseksi. Katso esim.

rakennusbetoni.fi

hasv.fi

suutarinen.fi