1. Rivitalot
Rivitalot ovat tavallisesti joko yksi- tai kaksikerroksisia, joissa päällekkäin olevat tilat ovat samaa asuntoa. Asuntojen sisällä ei ole ääneneristävyysvaatimuksia. Viralliset vaatimukset koskevat vain asunnon ääneneristystä muihin ympäröiviin tiloihin, kuten toisiin asuntoihin, liiketiloihin ja rakennuksen yhteisiin tiloihin.
Jos rivitalossa päällekkäiset tilat kuuluvat eri asuntoihin tulee rivitaloa käsitellä kuin kerrostaloa, koska tällöin ääneneristävyydelle on vaatimukset myös pystysuuntaan.
Rivitaloille on luonteenomaista, ettei runko jäykisty kahteen suuntaan samalla lailla kuin betonisissa kerrostaloissa. Kerrostaloissa on betonirakenteita kolmessa suunnassa, jolloin koko rakenne jäykistyy selkeästi (kaikki betonirakenteet ovat joka sivultaan tuettuja rakenteita). Rivitaloissa betoniset ala- ja välipohjat sekä väliseinät ovat vain päistään tuettuja rakenteita, ja rakennuksen pituussuuntainen värähtely pääsee etenemään rakennuksen rungossa paljon herkemmin kuin kerrostaloissa.
Huoneistojen väliseinärakenteena voidaan käyttää esimerkiksi vähintään 200 mm paksua betoniseinää tai kaksinkertaista betoniseinää. Mikäli ulkoseinälinjat toimivat kantavina, voidaan huoneistojen välinen seinä tehdä myös kevytrakenteisena kaksoisrankaseinänä.
Rivitaloissa käytettäviä rakennekokonaisuuksia on esitetty tarkemmin Rakennejärjestelmät -liitetiedossa.
2. Kerrostalot
Toisin kuin rivitaloissa, kerrostaloissa on vaatimus ääneneristykselle pystysuunnassa vaakasuuntaisen vaatimuksen lisäksi. Kerrostalojen askelääneneristävyyttä voidaan parantaa käyttämällä hiljaisempia lattiamateriaaleja kuin yleisesti käytössä oleva lautaparketti + Tuplex.
Huoneistojen välisen seinän paksuudeksi suositellaan aina vähintään 200 mm. Ulkoseinärakenteena voivat olla betoniset sandwich- tai 150 mm paksut sisäkuorielementit. Ala- ja välipohjalaatoiksi soveltuvat 370 mm paksut ontelolaatat tai vähintään 260 mm paksu massiivilaatta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää 265 mm paksua ontelolaattaa ja vähintään 50 mm betonivalua. Ala- ja välipohjissa laminaatin ja parketin alla tulee käyttää parhaita markkinoilta löytyviä alusmateriaaleja.
Kerrostaloissa käytettäviä rakennekokonaisuuksia on esitetty tarkemmin Rakennejärjestelmät -liitetiedostosta.
3. Kerroslattiarakenteet
Kerroslattiarakenteet parantavat joko suoraan sekä ilma- että askelääneneristävyyttä tai ne parantavat välillisesti ilma- ja/tai askelääneneristävyyttä vähentämällä sivutiesiirtymää sivuavien rakenteiden kautta.
Seuraavia kerroslattiaratkaisuja voidaan käyttää:
- Betoninen kelluva pintalaatta
- Pumpattavilla tasoitteilla tehdyt kelluvat lattiat
- Levyrakenteinen kelluva lattiarakenne
- Lundell-joustava asennuslattia
- Granab-joustava asennuslattia
Kerroslattiarakenteita valittaessa tulee huomioida niiden resonanssitaajuudesta johtuva töminä-ääni, joka koetaan usein häiritseväksi.
4. Asunnon sisäiset portaat
Asunnon sisäiset portaat saattavat aiheuttaa määräykset ylittävää askelääntä. Liiallinen askelääni voidaan estää asentamalla asunnon sisäiset portaat tärinäneristimille ja/tai tukemalla portaat lattiaan ja välipohjaan (ei asuntojen väliseen seinään). Jos asuntojen välissä on kaksikertainen betoniseinä, voidaan portaat kiinnittää suoraan kiinni seinään.
Portaiden tärinäneristykseen löytyy muutamilta valmistajilta valmiita mitattuja ratkaisuja.
5. Ulkoseinien huomioiminen rakennekokonaisuuksissa
Ulkoseinien käsittely sivutiesiirtymän laskennassa
Ulkoseinien ja asuntojen välisten seinien ja välipohjien valinnassa tulee aina huomioida rakennekokonaisuus. Lopullinen ilma- ja askelääneneristävyys määräytyy tiloissa usein sivutiesiirtymän perusteella. Sivutiesiirtymää laskettaessa voidaan betoniset sisäkuorielementit käsitellä rakennuksen sisäisen sivutiesiirtymän suhteen betonisen sisäkuoren rakennepaksuudella.
Alle 150 mm paksut sisäkuorielementit suositellaan katkaistavan huoneistojen väliseinän kohdalla sivutiesiirtymän ehkäisemiseksi. Mikäli katkaisua ei voida tehdä, tulee ohuemmat sisäkuoret ankkuroida mahdollisimman jäykästi raskaisiin massiivisiin rakenteisiin. Lisäksi tulee varmistaa, ettei betonin kutistuessa elementtien saumaan synny hiushalkeamaa, joka muodostaisi raon väliseinän eri puolien välille.
Ulkoseinien ääneneristävyys uudisrakennuksissa
Rakennuksen ulkovaipan mitoittaminen tulee tehdä huonekohtaisesti. Laskelmiin vaikuttavat huoneen koko, ikkunoiden, ovien ja seinien pinta-alat. Valitsemalla sopivat ikkuna- ja seinätyypit kaavavaatimukset saadaan täytettyä.
Ulkoseinien ääneneristävyys korjauskohteissa
Liikennemelualueella tehtävissä ulkoseinien korjauksissa tulee huomioida ulkoseinän muutosten vaikutus ääneneristävyyteen. Esimerkiksi poistettaessa sandwich-elementin betoninen ulkokuori ja lämmöneristeet sekä asennettaessa sen tilalle uusi kova lämmöneriste (villa, EPS tai PU) ja ohutrappaus heikkenee seinärakenteen eristävyys tieliikennemelua vastaan. Jos alkuperäinen rakenne ikkunoineen täytti kaavavaatimuksen tieliikennemelueristävyyden suhteen, kaavavaatimuksesta ei välttämättä täytetä, kun seinärakenne uusitaan.
Edellä esitetty korjaustapa lisää myös sivutiesiirtymää rakennuksen sisällä ja heikentää siten sekä ilma- että askelääneneristävyyttä. Jos on mahdollista, tulisi vanha sandwich-elementti jättää seinärakenteeseen ja tehdä lisärakenteet sen päälle.
Korjattaessa vanhoja rakenteita tulee aina huomioida, mitä muutokset vaikuttavat ääneneristävyyteen.