Vesistösilloissa elementtien avulla vältetään usein erittäin hankalissa olosuhteissa tapahtuva telinetyö, muotitus ja telineiden vaatima paalutus.
Tehdasvalmistuksessa voidaan käyttää korkeita betonilujuuksia ja hyvin säilyviä betonilaatuja sekä saadaan aikaan laadukkaat betonipinnat. Väribetoni antaa reunapalkeissa aivan uusia mahdollisuuksia siltojen arkkitehtisuunnitteluun.
Löydät tästä elementtisiltoja käsittelevän esityksen, jossa on myös referenssikohteita niin kotimaasta kuin ulkomailta. Lisätietoja voit katsoa myös osoitteesta www.tiehallinto.fi/sillat. Sieltä löytyvät mm. jännitetyn maantiesillan ja kevyen liikenteen sillan suunnitteluohjeet.
Pitkiä esijännitettyjä siltapalkkeja tehtaan varastossa.
Maantie- ja ratasilloissa perusvaihtoehdot ovat paikallavalu, betonielementit tai teräspalkkisilta. Teräspalkkisiltojen kansirakenne voi olla elementeistä tai paikallavalua.
Elementeistä voidaan rakentaa siltoja eri jänneväleille. Pidemmät jännevälit tehdään esi- tai jälkijännitettynä rakenteena. Elementtikoko riippuu myös elementtien kuljetusmahdollisuuksista ja –tavasta sekä tarvittavasta nosturikalustosta. Joissakin tilanteissa esim. kuorielementtien ja paikallavalubetonin yhdistäminen liittorakenteeksi on kuljetuksen ja nostojen kannalta taloudellisin ratkaisu.
Risteyssilloissa elementtivaihtoehto varmistaa vähäisemmät liikennehäiriöt. Rautatiesilloissa pienet sillat voidaan asentaa radan alle niin, että vain junien nopeutta hetkellisesti rajoitetaan. Maantiesilloissa elementtipalkit voidaan asentaa yhdessä yössä ajoradan yli. Ilman elementtejä paikallarakennettaessa esim. kansirakenteen telineet ja tolpitus ovat useita kuukausia liikenteen esteenä lisäämässä onnettomuusriskiä. Tämä lisää myös liikenteen päästöjä.
Muita elementtisillan etuja
- Elementtirakenteissa voidaan käyttää suurempaa betonin puristuslujuutta (C60 … C100)
- Lisäaineiden ja jälkihoidon hallinta on tehdasolosuhteissa oleellisesti helpompaa kuin työmaalla.
- Mittatarkkoja teräsmuotteja käyttämällä saadaan tiiviitä ja kestävämpiä pintoja
- Elementtiratkaisuissa ympäristökuormitus pienenee, kun rakennuspaikalla tukipaalutuksen, telineiden ja muottien määrä pienenee tai niitä ei tarvita ollenkaan
- Rasitetuimmissa sillan osissa (esim. reunapalkit) voidaan käyttää vaihdettavia elementtikuoria
- Elementtiratkaisuissa voidaan tarvittaessa käyttää väribetonia ja rajoitetusti erilaisia pintastruktuureja, millä parannetaan sillan ulkonäköä.
- Rakentamisaika lyhenee (oleellinen vaikutus yleiskustannuksiin)
- Risteyssiltatyömailla työturvallisuus paranee
Sillan elementointiaste voidaan valita. Vesistösilloissa joudutaan paikallavalua käytettäessä usein paaluttamaan myös muottitelineet. Veteen väliaikaisten muottiperustusten tekeminen on työlästä ja kallista. Tämä voidaan välttää pitkillä betonielementti- tai teräskannattajilla.
Elementtivaihtoehdossa voidaan käyttää hyvin säilyviä korkealujuusbetoneita, joilla varmistetaan hyvä pakkas-suolakestävyys.
Kevyen liikenteen alikulkutunnelit siipi- ja tukimuureineen ja siirtymälaattoineen voidaan tehdä täyselementtirakenteina. Kaiteiden kiinnitysvaraukset voidaan tehdä tehtaalla valmiiksi elementteihin. Kansirakenne ei vaadi erillisiä pintavaluja, ainoastaan vesieristeet ja tien pintarakenteet. Myös pyöreät ja ovaalit kevyen liikenteen tunnelit sekä vesistötunnelit voidaan tehdä elementeistä.
Sillat jännevälillä 6-16 m voidaan tehdä esim. jännitettyinä laattasiltoina. Esijännitetyllä rakenteella rakennekorkeus saadaan pienemmäksi. Palkkisiltoja käytetään yleensä pidemmillä jänneväleillä. Palkkisiltojen kansirakenne voi olla täyselementtirakenteinen, paikallavalettu tai jännitetyt kuorilaatat + päällevalu- liittorakenne. Palkit mitoitetaan liittorakenteena kansilaatan kanssa.
Useampiaukkoinen silta tehdään jatkuvaksi joko valamalla laatta jatkuvaksi
tai sekä palkki että laatta jatkuviksi.
Kevyen liikenteen ylikulkusilloissa kansirakenne tuetaan usein palkkien alalaippaan, jolloin kantavat elementtipalkit toimivat samalla reunapalkkeina ja kaiteina.