Harmonisoidut tuotestandardit viittaavat SFS-EN 13369 standardiin ja sisältävät tuotekohtaiset täydentävät säännöt. Lisäksi niissä on liite ZA, jossa on kyseisen tuotteen CE-merkintää koskevat säännöt. SFS-EN 13369 taas puolestaan viittaa eurokoodeihin ja betonistandardiin SFS-EN 206.
SFS-EN 13369 vaatimuksia koskeva luku 4 jakautuu materiaalivaatimuksiin, valmistusta koskeviin vaatimuksiin ja valmiin tuotteen vaatimuksiin. Vaatimustenmukaisuuden arviointi on luvussa 6 ja siihen liittyvät laadunvalvonnan tarkastuskaaviot liitteessä D. Lisäksi standardi käsittelee testausta ja teknistä dokumentaatiota ja siinä on useita opastavia liitteitä.
Materiaalivaatimukset ovat viittauksia eurooppalaisiin standardeihin. Kaikille materiaaleille ei kuitenkaan ole soveltuvaa eurooppalaista standardia, jolloin hyväksytään kansalliset säännöt. Esimerkiksi useimpien teräsosien ja nostolenkkien osalta toimitaan vielä betonivalmisosan käyttömaan kansallisilla säännöillä.
Valmistusta koskevissa vaatimuksissa on säännöt jälkihoidosta ja lämpökäsittelystä, puristuslujuuden valvonta vaihtoehtoisesti rakennekoekappaleilla ja jännittämistä koskevia sääntöjä, punosten luisto mukaan lukien. Tehdasvalmistuksessa ei noudateta standardia SFS-EN 13670 Betonirakenteiden toteuttaminen joka koskee vain valmistusta työmaalla. Toteutusstandardissa on kylläkin yksi luku elementtirakentamisesta ja sen rakentamistoleranssit koskevat myös elementtirakenteita. Kyseiset toleranssivaatimukset ovat suhteellisen väljiä ja niitä voidaan tiukentaa kansallisesti tai kohdekohtaisesti.
Valmiin tuotteen vaatimuksissa on poikkileikkauksen ja päämittojen toleranssit rakenteellisen toiminnan kannalta, kantokyvyn, palonkeston, ääneneristyksen ja lämmöneristyksen osittamismenetelmät sekä säilyvyys. Palonkestossa päävaihtoehto on eurokoodiin perustuva REI-taulukkomitoitus, mutta polttokokeet ja laskennalliset menetelmät ovat myös mukana. Säilyvyydessä päädytään viittausketjussa kansallisiin vaatimuksiin, eli SFS-EN 206-1 kansalliseen liitteeseen ja eurokoodin kansallisen liitteen mukaisiin betonipeitteisiin.
SFS-EN 13369:ssä on useita päätekstiä täydentäviä opastavia liitteitä. Valmistuksen tarkastuskaaviot liitteessä D ovat velvoittavia, ja tehtaan sisäisen laadunvalvontajärjestelmän tulee noudattaa näitä kaavioita ja luvussa 6 esitettyjä vaatimuksia.
Rakennustuotteet ja CE-merkintä
Rakennustuotteiden harmonisoituja tuotestandardeja koskevalta sivustolta www.henhelpdesk.fi löytyy yleistä tietoa rakennustuotteiden CE-merkinnästä sekä yksityiskohtaiset tiedot kaikista harmonisoiduista tuotestandardeista, joiden siirtymäaika on julkaistu Euroopan komission virallisessa lehdessä.
Rakennustuoteasetuksen voimaan tulon myötä 1.7.2013 noin 80 %:lle rakennustuotteista tuli CE-merkintä pakolliseksi. Lopuille 20 %:lle rakennustuotteista on valmistajilla mahdollisuus hankkia CE-merkintä perustuen eurooppalaiseen tekniseen arviointiin (ETA) tai hankkia kansallinen tuotehyväksyntä. Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä tuli myös voimaan 1.7.2013 ja sitä täsmentävä asetus tuli voimaan 17.7.2013. Tämän lainsäädännön perusteella valmistajien on mahdollista hankkia tuotteilleen tyyppihyväksyntöjä, varmennustodistuksia ja valmistuksen laadunvalvontatodistuksia, jotka rakennusvalvonnan on katsottava riittäväksi rakennustuotteen kelpoisuuden osoitukseksi, kunhan tuotteesta ilmoitetut ominaisuudet täyttävät rakennuskohteen kansalliset vaatimustasot. Ympäristöministeriön virkamiehet päättävät, mikä kansallinen tuotehyväksyntämenettely katsotaan soveltuvaksi eri tuoteryhmille.
Lisää tietoa rakennustuotteiden kansallisista hyväksyntämenettelyistä mm. tyyppihyväksyntäasetukset löydät Ympäristöministeriön sivuilta.
Tuotestandardien liitteessä ZA on määritelty mitkä ominaisuudet kuuluvat CE-merkintään. Liitteessä on myös esimerkkejä, miten tiedot esitetään CE-merkinnässä. CE-merkintä tarkoittaan, että ilmoitettujen ominaisuuksien standardin mukaisuus on osoitettu valmistuksen yhteydessä, eikä niihin voi enää kohdistaa uusia tarkastustoimenpiteitä. Tuotteen käyttäjän, betonivalmisosien kohdalta yleensä päärakennesuunnittelijan, on varmistettava, että tuote ilmoitettuine ominaisuuksineen soveltuu aiottuun käyttötarkoitukseen ja täyttää rakennuskohteen mukaiset vaatimukset.
Betonivalmisosien CE-merkintään kuuluu pakollisena niin sanottu ilmoitetun laitoksen suorittama valmistajan laadunvalvonnan varmennus. Tähän sisältyy tehtaan ja sen sisäisen laadunvalvonnan jatkuva valvonta, arviointi ja hyväksyminen, eli se vastaa hyvin pitkälle Suomen määräysten mukaista pakollista tarkastettua valmistusta.
Kantokyvyn ja palonkeston ilmoittamiseen on kolme vaihtoehtoista tapaa, kuva 4. Ne perustuvat EU:n komission ohjeeseen Eurokoodeista ja niiden käytöstä CE-merkinnässä (Guidance Paper L).
Menetelmä 1 soveltuu yksinkertaisille pitkinä sarjoina valmistettaville tuotteille. CE-merkinnässä ilmoitetaan mitat ja materiaalitiedot, joilla kantokyky voidaan laskea käyttömaassa voimassa olevalla normilla.
Menetelmässä 2 ilmoitetaan kantokyky ja palonkestävyys Eurokoodeilla ja käyttömaan kansallisella liitteellä mitoitettuna. Tämäkin menetelmä sopii vain suhteellisen vakioiduille tuotteille.
Menetelmä 3 on tarkoitettu tiettyyn kohteeseen yksilöllisesti suunnitelluille elementeille. CE-merkinnässä viitataan kohteen suunnitelmiin.
Menetelmissä 2 ja 3b mitoitus ja palonkesto ovat valmistajan tehtäviä ja ne sisältyvät CE-merkintään.