Suunnittelun ohjaus

Alkuperäinen ohjerunko on laadittu rakennuttajien, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja elementtiteollisuuden yhteistyönä (SKOL, RAKLI ja RT). Tätä ohjetta täydentävät asunto- sekä liike- ja toimitilasuunnittelun ohjeistuksen lomakkeet. Elementtisuunnittelun tilaajan ja suunnittelijan välisessä sopimuskatselmuksessa sovelletaan tätä ohjetta.

Uudistettu suunnittelun ohjauksen sisältö käsittää osioita, jotka olivat aiemmin mallintavan suunnittelun alla. Sisällön täydentämisessä on painotettu suunnittelun aikatauluttamista ja sen toteutumisen ohjausta. Järjestystä on muutettu siten, että asiat olisivat loogisessa järjestyksessä prosessiin nähden. Asiasisältö on pyritty pitämään pääosin alkuperäisessä muodossa.

Suunnittelun ohjaus on jaettu seuraaviin osakokonaisuuksiin:

• Suunnitteluaikataulut
• Ohjaus ja suunnitelmien sisältö
• Suunnitteluvastuut

Suunnitteluaikataulut

Elementtirakentamiseen liittyvä erityispiirre on se, että suunnittelun vaatima kokonaisaika pitenee verrattuna paikallavalurakenteiden suunnitteluun. Aikataulua pidentävät elementtien liitosten, detaljien ja varustelujen suunnittelu. Toisaalta elementtitekniikan ansiosta työmaalla tehtävän työn kesto lyhenee merkittävästi. Toteutussuunnitteluvaiheessa elementtisuunnittelu etenee pääosin samalla tavoin riippumatta hankkeessa käytettävästä elementtikauppamallista. Kuitenkin toteutusmuodosta riippuen lähtötietojen saatavuus vaikuttaa elementtisuunnittelun mahdolliseen alkamisajankohtaan.

Suunnitteluaikataulu laaditaan rakennushankkeen yleisaikataulun pohjalta. Rakennushankkeen yleisaikataulua laadittaessa muodostetaan tehtäväluettelo, johon kootaan ajallisesti ja taloudellisesti merkittävät sekä itsenäisesti ohjattavat eri urakoitsijoiden tehtävät. Elementtisuunnittelun vaatima aika tulee sovittaa näin laadittuun yleisaikatauluun. Suunnitteluaikataulussa on tarkoitus esittää elementtien tuotantopiirustusten ja luetteloiden valmistumisen ajankohta, jolloin piirustukset ovat valmistavalla tehtaalla ja milloin ko. valmistuserän toimitus / asennus tapahtuu sekä välivaiheet näiden toteutumiseksi.

Seuraavassa on esitetty ohjeelliset aikataulut valmisosasuunnittelun vaiheille perinteisessä rakentamisprosessissa:

• Valmisosien tarjouspyyntö 16 viikkoa ennen asennusta
• Toimitussopimus 13 viikkoa ennen asennusta
• Valmisosasuunnittelun aloituskokous 12 viikkoa ennen asennusta

Suunnitteluaikataulussa tulee huomioida myös lähtötietojen toimitus. Kuvassa 1 on esitettynä elementtisuunnittelun aikataulumalli ja esimerkkiaikataulu. Aikataulussa on nähtävissä lähtötietojen toimitus ja elementtisuunnitteluprosessin käynnistäminen sekä prosessin olennaisimmat vaiheet aina tehtaan toimitukseen saakka.

Lähtötiedot

Lähtötietojen valmistuminen tulee sovittaa suunnitteluaikatauluun. Apuna voidaan käyttää asunto- ja toimitilahankkeiden lähtötietolomakkeita hankekohtaisesti soveltaen. Sovittamalla lähtötiedot suunnitteluaikatauluun muodostuu konkreettinen kuva suunnittelun tarvitsemasta kokonaisajasta. Samalla havaitaan mitä konkreettisia asioita tulee tapahtua ja kenen toimesta, jotta suunnittelu etenee tasaisesti eteenpäin ja haluttu lopputulos saavutetaan.

Lähtötietojen riippuvuudet muista lähtötiedoista tulee myös huomioida, jotta kukin lähtötieto pystytään tuottamaan oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Näin vältetään tehtävien vääränlainen limittyminen, joka vääristää aikataulua eikä ole toteutuskelpoinen. Suunnittelun edetessä lähtötietojen edistymistä on myös aikatauluun sovitettuna mahdollista valvoa. Näin kyetään puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin ajoissa, jolloin häiriöt elementtisuunnittelun aloitukseen ja etenemiseen ovat vähäisiä.

Kaikilta suunnitteluosapuolilta, tuoteosasuunnittelijoilta / -toimittajilta, urakoitsijoilta ja valmistavalta tehtaalta tulisi kaikki elementtisuunnitteluun vaikuttavat lähtötiedot oltava elementtisuunnittelun käytettävissä mahdollisimman varhain. Viimeistään ennen kyseisen elementtisuunnitteluosa-alueen aloitusta. Kiireellisimpiä tietoja ovat elementtien toimitusaikataulu, suunnitelma-aikataulu, työmaasuunnitelma, rakennusten/lohkojen toteutusjärjestys ja maksimielementtipainot. Työmaasuunnitelmasta saatavia elementtisuunnittelun kannalta oleellisia tietoja ovat nosturitiedot, kaideratkaisut ja mahdolliset työn aikaiset kulkuaukot.

Reikä- ja varaussuunnittelu

Reikä- ja varaussuunnittelu vaatii aktiivista koordinointia ja osapuolten välistä yhteistyötä. On tärkeää, että tiedonkulku ja vaiheistus tulee yksiselitteisesti sovittua ennen aloitusta. Kun jokainen tietää tarkasti, miten toimia kierroksen aikana ja miten tieto vastaanotetaan ja välitetään eteenpäin seuraavalle, muodostuu toistettava prosessi. Tämä prosessi on yksi reikäkierros. Reikäkierroksia on monesti useita, mutta hyvällä valmistelulla on mahdollista pitää vaihe suhteellisen lyhyenä.

Mahdollisuuksien mukaan reikä- ja varaussuunnitteluun voidaan varautua jo suunnittelun aloituksesta lähtien suunnittelemalla talotekniikan pääasialliset reitit ja tilavaraukset vaaka- ja pystysuunnassa. Näin saadaan reikä- ja varaussuunnittelusta kevyempi ja läpivienti tehostuu.

Reikä- ja varaussuunnitteluun liittyy vahvasti tuotevalinnat sekä palo- ja äänitekniset asiat. Tämä johtaa siihen, että tuotevalinnat koskien läpivientejä olisi syytä tehdä varhaisessa vaiheessa projektia. Nämä eivät yleensä muodosta suurta kustannusta kokonaisuus huomioiden, mutta hidastaa tai ainakin tahdistaa suunnittelua joiltain osin, mikäli suunnittelija joutuu läpikäymään usean tuotteen tai valmistajan soveltuvuuksia. Tuotteiden ja valmistajien välillä voi olla eroavaisuuksia esim. reunaetäisyyksissä ja koossa. Tämä muodostaa muutospainetta suunnitteluun, jos tuotevalintoja koskevia päätöksiä ei pystytä tuottamaan varhaisessa vaiheessa hanketta tai vähintään ennen reikä- ja varaussuunnittelun aloitusta.

Elementtisuunnittelun toteutusvaiheen aikataulutus

Valmisosien hankinta alkaa tilaajan/rakennuttajan laatimalla valmisosatoimituksen tarjouspyynnöllä. Tarjouksien perusteella solmitaan toimitussopimus, jonka jälkeen pidetään valmisosasuunnittelun aloituskokous. Tuoteosakaupoissa valmisosatoimituksen sopimus on tehty jo aikaisemmassa vaiheessa, mutta aloituskokous pidetään silti ennen lopullisen elementtisuunnittelun aloittamista.

Elementtisuunnitteluun liittyvät aikataulut:

• Viranomaishyväksynnän aikataulu
• Työmaan asennusaikataulu
• Elementtien valmistuksen aikataulu

Suunniteltavat aikataulut:

• Elementtisuunnittelun aikataulu
• Jännepunossuunnittelun aikataulu

Elementtisuunnittelun aikatauluttamisessa voidaan käyttää apuna ohjeellisia aikatauluja suunnitelmien toimittamisesta valmistavalle tehtaalle:

• seinäelementit 6–10 viikkoa
• ontelolaatat 4–8 viikkoa
• runkoelementit 6–10 viikkoa ennen kyseisen elementtierän asennusta

Aikataulussa tulee huomioida myös elementtien sähköistämissuunnittelun vaatima aika.

Elementtikauppamallien aikataulutus

Tuoteosakauppamalleissa aikataulutuksen ja aikataulujen yhteensovittamisen merkitys korostuu, sillä lähtökohtaisesti tuoteosakaupalla pyritään nopeaan rakennuksen rungon suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että elementtisuunnittelua tehdään samanaikaisesti arkkitehdin ja vastaavan rakennesuunnittelijan toteutussuunnittelun kanssa.

Tuoteosakaupoissa rakentamisen aloittamista voidaan aikaistaa entisestään laatimalla perustus- ja väestönsuojan suunnitelmat valmiiksi jo hankintoja palvelevan suunnittelun aikana. Tällöin erilliset maanrakennus- ja perustusurakat voidaan kilpailuttaa aiemmin ja aloittaa jo toteutussuunnittelun aikana. Tätä tukee myös se, että rakennetoimittajan valitsema elementtisuunnittelija saa elementtitehtaan ja käytettävän urakoitsijan lähtötiedot jo suunnittelun alkaessa, jolloin suunnittelu on alusta alkaen tarkempaa. Erillisiä, urakkalaskentaa varten tehtäviä suunnitelmia ei rungon osalta tarvitse tehdä ja elementtien suunnittelussa voidaan edetä suoraan toteutussuunnitteluun.

Kuvassa 2 on jaoteltu yleisesti käytössä olevat elementtikauppamallit hankinta-ajankohdan perusteella. Kuvan valkoisten tehtävälaatikoiden teksti kuvaa kyseisen vaiheen rakennesuunnittelun lopputulosta. Pääpolusta haarautuvat polut kuvaavat eri tuoteosa- ja elementtikauppojen suhteutumista koko prosessiin. Tuoteosakaupoissa tarjous- ja neuvottelumenettely vaatii molemminpuolista suunnitelmien ja asiakirjojen täsmentämistä. Tieto valitusta tuoteosatoimittajasta ja suunnitteluratkaisusta palaa prosessiin, kun kyseinen tuoteosakauppa solmitaan. Tätä on kuvattu tuoteosakaupasta prosessiin palaavalla nuolella. Toimitussopimuksen jälkeen vastuu suunnittelusta siirtyy tuoteosatoimittajalle.

Kustakin elementtikauppamallista on laadittu tarkempi prosessikaavio ja aikataulumalli aikataulutuksen tueksi. Tukiaineistossa on esitetty rakennuksen suunnittelun tehtäviä hyvin yleisellä tasolla kuitenkin erotellen elementtisuunnittelu omaksi tehtäväkseen. Kaavioita luetaan vasemmalta oikealta. Hankkeen eri vaiheet on eroteltu katkoviivoin. Kunkin suunnittelijan ja toimijan alla on esitetty eri vaiheiden tietomallien nimet. Näin suunnittelun tehtäviä voidaan lähestyä kussakin vaiheessa laadittavan tietomallin kautta. Vaaleammalla taustalla on esitetty muita rungon suunnitteluun oleellisesti liittyviä tehtäviä. Prosessin oleellisimpia elementtisuunnitteluun vaikuttavia tietovirtoja on kuvattu nuolilla. Kaavioissa ei ole esitetty toteumamalleja.

Tuoteosakauppamalli 1

Kuvassa 3 on esitetty aikataulumalli ehdotussuunnittelun pohjalta tehtävälle rakennekaupalle. Ehdotussuunnitteluvaiheen jälkeinen tuoteosakaupan hankintavaihe on ratkaisun onnistumisen kannalta kriittisintä aikaa. Tarjousvaiheeseen merkityllä katkoviivalla kuvataan tarjousvaiheessa mahdollisesti käytäviä neuvotteluja ja tarkennuksia. Rungon suunnitteluprosessi on pysähdyksissä, kunnes rakennetoimittaja on valittu. Rakennetoimittajan ja sitä kautta runkoratkaisun valinnan jälkeen ovat vuorossa runkoon vaikuttavat hankinnat, kuten hissit, portaat, mahdollisesti erilliset julkisivut jne.

Tuoteosakauppamalli 2

Kuvassa 4 on esitetty aikataulumalli yleissuunnittelun pohjalta tehtävälle rakennekaupalle. Vastaava rakennesuunnittelija tekee yleissuunnitteluvaiheessa runkoratkaisun, jonka toimittaja kilpailutetaan hankintoja palvelevan suunnittelun aikana. Erona tuoteosakauppamalliin 1 on se, että rakennuksen rungon suunnittelu voi edetä rakennetoimittajan tarjouskilpailun ajan. Tällöin suunnitteluprosessi pysyy nopeana, kunhan tarjottu runko vastaa vastaavan rakennesuunnittelijan ehdotusta.

Tuoteosakauppamalli 3

Kuvassa 5 on esitetty elementtisuunnittelun sisältävä elementtien kauppamallin aikataulumalli. Tuoteosakauppamallissa 3 tulee erityisesti huomioida, että elementtien toteutussuunnittelu voidaan aloittaa vasta, kun runkourakoitsija on valittu ja tältä on saatu työmaata ja sen järjestelyjä koskevat lähtötiedot. Runkoon vaikuttavat hankinnat tulisi suorittaa viimeistään hankintoja palvelevan suunnittelun aikana, jotta rakenteiden ja erilaisten järjestelmien yhteensovittaminen saadaan tehdyksi oikea-aikaisesti. Kaaviossa on oletettu, että elementtitoimittaja vastaa vain suunnittelusta ja valmistuksesta, jolloin elementtien asennus on kohteen pääurakoitsijan vastuulla.

Elementtikauppa tilaajan suunnitelmin

Kuvassa 6 on esitetty aikataulumalli valmiin suunnitelmin tehtävälle elementtikaupalle. Tavanomaisessa suunnittelu- ja rakentamisprosessissa elementtisuunnittelun tekee rakenteiden pääsuunnittelija tai rakennuttajan erikseen valitsema elementtisuunnittelija. Elementtitoimittaja kilpailutetaan joko hankintoja palvelevan suunnitteluvaiheen suunnitelmilla tai valmiilla toteutusvaiheen elementtisuunnitelmilla. Elementtitoimituksen kilpailuttaminen toteutusvaiheessa viivästyttää myös rakentamisen alkua tuoteosakauppa-tyyppisiin toteutusmalleihin verrattuna.

Ohjaus ja suunnitelmien sisältö

Elementtisuunnittelun lähtötietovaihe on sovitettava rakennus- ja asennusaikatauluihin, asennusjärjestykseen sekä suunnitteluprosessiin siten, että kaikki tarpeelliset tiedot ovat yksiselitteisinä toimitettavissa elementtisuunnittelun edellyttämässä aikataulussa. Hyvin laaditusta suunnitteluaikataulusta selviää lähtötietojen toimituspäivämäärät sekä milloin LVIS-, reikä- ja varauskierros tehdään ja milloin se on valmis. Suunnittelijan on välittömästi ilmoitettava suunnittelun tilaajalle ja elementtivalmistajalle, jos hän ei saa sovittuja lähtötietoja aikataulun mukaisesti.

Elementtisuunnittelun aikataulussa on huomioitava, että ns. viikkokäsite ei ole aikatauluohjauksena riittävä, vaan on sovittava piirustusten täsmälliset toimituspäivämäärät.

Tietomallien avulla betonielementtien suunnittelu ja valmistusprosessien kestoa on mahdollista lyhentää. Prosessin tiivistyminen perustuu porrastettuun tietojen lähettämiseen. Elementtitehtaan tuotannon karkeasuunnittelu ja erikoistarvikkeiden, kuten peruspulttien, seinä- ja pilarikenkien, tartuntalevyjen, ruostumattomien osien, LVI-läpivientien sekä erikoisten sähkötarvikkeiden tilaus voidaan tehdä tietomallista helposti saatavien luetteloiden perusteella. Nämä luettelot voidaan laatia ennen elementtien lopullista raudoitussuunnittelua. Luetteloista elementtitoimittaja saa myös elementtien tyypit, määrät ja dimensiot. Näin elementtien lopullisten valmistuskuvien lähettäminen tehtaalle on erikseen sovittaessa mahdollista siirtää lähemmäksi elementtien valmistusajankohtaa.

Luetteloita parempi vaihtoehto on tarvittavien tietojen tuominen elementtisuunnittelijan tietomallista elementtitoimittajan tuotantomalliin. Luetteloiden käytön laajuudesta ja porrastetusta tiedonlähetyksestä sovitaan hankekohtaisesti viimeistään elementtisuunnittelun aloituskokouksessa.

Tiedonsiirto ja yhteistyö

Yleisesti tiedonsiirron menettelytavoista sovitaan aina hankekohtaisesti sopimuksessa tai viimeistään valmisosasuunnittelun aloituskokouksessa. Tiedot siirretään sovitussa muodossa siten, että vastaanottaja pystyy niitä hyödyntämään tehokkaasti.

Hankkeissa olisi pyrittävä selkeyden vuoksi hyödyntämään lähtökohtaisesti vain yhtä projektipankkia ja se on tilaajan järjestelmä. Suunnitelmajakelut valmistaville tehtaille voidaan sopia tilaajan projektipankista. Ellei elementtisuunnittelun tilaajana ole valmistava tehdas, niin tehtaiden omien projektipankkien käyttämisestä sovitaan erikseen elementtisuunnittelun aloituskokouksessa.

Yhteistyö perustuu yhteisesti hyväksyttyjen aikataulujen ja toimintatapojen noudattamiseen. Elementtitehtaan ilmoitettua mahdollisesta omasta tai suunnittelijan virheestä tai ristiriidasta on molempien osapuolten toimittava tilanteen vaatimalla nopeudella.

Elementtisuunnittelun aloituskokous

Elementtisuunnittelun aloituskokous pidetään välittömästi, kun elementtien toimitussopimus on tehty. Aloituskokouksen kutsuu yleensä koolle elementtisuunnittelun tilaaja. Mikäli elementtisuunnittelu on tehty ennen elementtien toimitussopimusta, pidetään suunnitelmakatselmus, jossa käydään läpi aloituskokouksen asiat soveltuvin osin. Suunnitelmakatselmuksen koollekutsuja on elementtivalmistaja.

Elementtisuunnittelun lähtötietojen laatuun ja oikeellisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Mikäli tarjouspyyntövaiheen suunnitteluasiakirjoihin tulee suunnittelun aikana muutoksia, suunnittelija informoi elementtitehdasta sekä elementtisuunnittelun tilaajaa ennen muutosten tekemistä.

Asennussuunnitelma ja alustava asennusjärjestys tulee olla käytettävissä, kun suunnittelija, valmistaja ja tilaaja päättävät suunnitteluaikataulusta. Rakennuskohteen asennusjärjestyksen muuttuessa suunnittelija ja elementtitoimittaja sopivat tarvittaessa elementtien uuden suunnittelu- ja valmistusjärjestyksen ja piirustusten laadinnalle uudet välitavoitteet sekä informoivat asiasta tilaajaa. Asennusaikatauluun tai -suunnitelmaan tulevista muutoksista sovitaan pää- ja asennusurakoitsijan, suunnittelijan ja valmistavan tehtaan kesken.

Aloituskokouksen runko muodostuu hankkeen tilanteen mukaan. Yleisesti suunnittelutilanne ja hankkeen yleisaikataulu, elementtisuunnittelun lähtötiedot ja valmistavan tehtaan huomiot. Tarkistetaan elementtisuunnittelun tai -valmistuksen (suunnitelmakatselmus) aloitusedellytykset ja sovitaan mahdollisten puutteiden tai ristiriitojen selvittämisestä ennen aloitusta tai sovitusti suunnittelun tai valmistuksen käynnistyttyä.

Elementtien valmistuksen tarjouspyyntövaihe

Tarjouspyyntöasiakirjat laatii pääsääntöisesti kohteen rakennesuunnittelija. Lähtötietoja ovat mm. määrällisesti ja laadullisesti riittävän valmiit arkkitehtisuunnitelmat, kuormitustiedot, tyypillisimmät rakenneratkaisut ja perusdetaljit.

Tarjouspyyntövaiheessa esitettävien suunnitteluasiakirjojen tulee sisältää ainakin

• Suunnittelun ja toteutuksen perusteet -asiakirja
• julkisivut ja niiden pintatiedot
• julkisivu- ja runkokaaviot
• rungon jäykistysperiaatteet
• oleelliset leikkaukset
• riittävä määrä tyyppielementtipiirustuksia kuvaamaan koko kohdetta
• mahdolliset erikoisteräsosat sekä
• alustavat reikä- ja varausmäärät.

Tarjousvaiheen jälkeen piirustuksiin tulevat muutokset sovitaan erikseen.

Piirustukset

Elementtipiirustuksen tehtävä on kertoa tarkoituksenmukaisesti esitettyinä kaikki elementin valmistuksessa sekä rakenteen käytössä tarvittavat tiedot.

Jokaisesta erilaisesta elementistä laaditaan oma elementtipiirustus, jossa esitetään kaikki elementin valmistuksessa tarvittavat tiedot. Piirustuksissa ei käytetä erillisiä viittauksia detaljeihin tai elementtityöselitykseen. Erityisesti betonipinnat ja pintakäsittelyt merkitään kaikkiin piirustuksiin.

Seinäelementit esitetään piirustuksissa katsomissuunta muottiin päin. Kaikkien elementtityyppien osalta esitetään leikkauspiirustukset sekä merkitään piirustuksiin leikkausnuolet.

Tuotantopiirustusten koko on yleensä A3 tai suurempi. Tarvittaessa A3-piirustuksia voi olla useampia kuvaamaan tiettyä elementtiä. Vakiotyyppisistä elementeistä kuten ontelo- ja liittolaatoista piirustukset voidaan esittää A4-koossa.

Päämitat esitetään mittaviivoin siten, että alku- ja loppupää ovat selvästi tulkittavissa. Esimerkiksi mitat eivät voi lähteä reiän tai kolon kohdalta. Mitat esitetään siten, että valmistuksessa vältytään hankalilta laskutoimituksilta. Runkoelementtejä suunniteltaessa käytetään lisäksi jonomitoitusta.

Muutokset elementtipiirustuksiin merkitään nimiöön, piirustukseen ja luetteloon, vastaavat muutokset tehdään taulukoihin ja muutokset toimitetaan kirjallisina ja allekirjoitettuina elementtitehtaalle. Suunnittelija hyväksyy piirustukset kuittauksellaan.

Valmistettavista elementeistä laaditaan elementtiluettelo, jossa näkyvät elementtien tunnukset, päämitat ja määrät.

Taulukot

Piirustuksissa esitetään BY 38-1 mukaiset materiaali- ja terästaulukot (massa- ja taivutustaulukko), ellei suunnittelusopimuksessa toisin mainita. Materiaalitietoja ei esitetä piirustuksen työselostusosassa, vaan kaikki vakio- ja erikoismateriaalit luetteloidaan materiaalitaulukkoon. Terästaulukoiden laadinnassa on kiinnitettävä huomiota raudoitteiden mahtumiseen muottiin ottamalla mitoituksessa huomioon erityisesti mittatoleranssit ja terästen taivutussäteet.

Työselostukset

Elementtipiirustuksissa ei saa olla rakennusselostuksista poikkeavaa tietoa. Betonivalmisosarakenteiden työselostuksessa annetaan yleiset vaatimukset kuten tiedot ympäristö- ja paloluokasta ja näiden vaikutukset kuten suojabetonipeitteen paksuus esitetään piirustuksissa. Työselostuksen liitteenä voidaan esittää luettelo elementtityypeistä.

Suunnitteluvastuut

Erityissuunnittelijan vastuu määrätään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999 § 120 c). Erityissuunnittelijan vastuulla on huolehtia, että erityissuunnitelmat, tässä yhteydessä rakenne- ja tuoteosasuunnitelmat, täyttävät rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaiset vaatimukset.

Rakenteiden suunnittelussa vastaavalla erityissuunnittelijalla tarkoitetaan päärakennesuunnittelijaa. Seuraavien suunnittelutehtävien yhteensovittaminen kuuluu yleensä päärakennesuunnittelijan tehtäviin.

• Rakennuksen kokonaisvakavuus
• Kantavien rakenteiden varmuus
• Rakenteiden palonkestävyys
• Muut lujuutta ja varmuutta edellyttävät rakenteet
• Pohjarakenteiden ja kantavien rakenteiden yhteistoiminta
• Rakennuspaikan kuivatus
• Rakenteiden rakennusfysikaalinen toiminta
• Käyttöikämitoitus

Todellisissa projekteissa vastaavan rakennesuunnittelijan ja elementtisuunnittelijan tehtäväjako määräytyy lopulta suunnittelusopimuksen liitteenä olevan tehtäväluettelon mukaan. Näillä sivuilla on esitetty periaatteellinen tehtäväjako tavanomaisessa suunnittelu- ja rakentamisprosessissa ja tuoteosakaupoissa.

Suomen rakentamismääräyskokoelma

Sopimukset ja vastuu

Elementtisuunnittelun suunnittelusopimuksessa noudatetaan konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 2013. Sopimuksessa tulee määritellä myös suunnitelmien mahdollista viivästymistä koskevat sanktiot.

Elementtien hankintasopimus tehdään Rakennustuotteiden yleisten hankinta- ja toimitusehtojen RYHT 2000 sopimuslomakkeella ja ko. ehtoja käyttäen. Hankintasopimuksessa on otettava huomioon elementtisuunnittelun ja -valmistuksen vaatima riittävä aika.

Elementtisuunnittelija vastaa elementtien rakenteellisesta suunnittelusta saamiensa lähtötietojen pohjalta. Elementtisuunnittelija varmistaa myös eri lähtötietojen (mm. RAK, ARK, LVIS) yhteensopivuuden. Vastuu lähtötiedoista on elementtisuunnittelun tilaajalla.

Elementtien hankintasopimuksen teon jälkeen tapahtuvat suunnitelmien täydennykset, joilla on vaikutusta elementtitoimittajan aikatauluun tai kustannuksiin, käsitellään sopijapuolten kesken erikseen.

Mikäli muutokset valmistuspiirustuksiin tehdään elementin valmistuksen jälkeen tai elementin valmistuksen kannalta liian myöhään siten, että aiheutetaan esim. muottimuutoksia tai muuten poiketaan suunnitteluaikataulusta, käsitellään tästä aiheutuneet kustannukset ja aikatauluvaikutukset sopijapuolten kesken erikseen.

Rakentamisen turvallisuus ja erityismenettely

Kesäkuussa 2009 voimaan tullut valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) [http://www.finlex.fi] määrittää myös osaltaan rakennesuunnittelijoille kuuluvia tehtäviä. Asetus yhdistää aiemmat rakentamisen turvallisuutta koskevat määräykset. Asetuksessa määrätään, että vastaavan rakennesuunnittelijan on huolehdittava, että suunnitelmat ovat asennustyön turvallisuuden kannalta ristiriidattomat. Elementtirakentamisessa rakennesuunnittelijan on annettava asennussuunnitelmaa varten riittävät tiedot asennusjärjestyksestä, väliaikaisesta tuennasta ja lopullisesta kiinnittämisestä siten, että rakenteellinen vakavuus säilyy kaikissa asennustyön vaiheissa. Lisäksi rakennesuunnittelijan on annettava tiedot elementtien turvallisesta nostosta ja käsittelystä sekä työnaikaisista asennustasoista.

Erittäin vaativissa hankkeissa on nykyään noudatettava erityismenettelyä rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi. Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan erityismenettelyä on noudatettava, jos "rakennuksen suunnittelussa, rakentamisessa tai käytössä tapahtuvasta virheestä voi seurata suuronnettomuuden vaara." Päätöksen erityismenettelyn tarpeellisuudesta ja laajuudesta tekee rakennusvalvontaviranomainen. Erittäin vaativissa hankkeissa vaaditaan usein käytettäväksi rakenteiden ulkopuolista tarkastusta. Ulkopuolinen tarkastus ei kuitenkaan vähennä muiden suunnittelijoiden tehtäviä, vaan kyseessä on enemmänkin yksi silmäpari lisää tarkastelemassa suunnitelmia ja keskustelemassa valituista ratkaisuista. Erityismenettelyn piiriin kuuluvissa hankkeissa menettelyn edellyttämä rakenteellisen turvallisuuden koordinointi kuuluu vastaavalle rakennesuunnittelijalle. Tehtävät sisältävät mm. alustavan riskiarvion ja riskianalyysien laatimista ja erilaisia tarkastuksia. Lisätietoa ulkopuolisesta tarkastuksesta saa Suomen rakennusinsinöörien liiton ohjeesta RIL 241-2007. [www.ril.fi]

Tavanomainen suunnittelun tehtäväjako

Tavanomaisessa suunnittelu- ja rakentamisprosessissa rakenteiden pääsuunnittelija vastaa suurimmasta osasta rakenteiden suunnittelua. Alla on esitetty päärakennesuunnittelijan ja elementtisuunnittelijan välinen yleinen tehtäväjako. Pääperiaatteena on, että laskennan tehnyt suunnittelija myös suunnittelee, eli mallintaa laskemansa rakenteet ja liitokset.

RAK18 (Liite 2. Betonielementtirunkorakenteiden valmisosasuunnittelu) mukaan voidaan projektikohtaisesti sopia muunlaisesta tehtävänjaosta ja -sisällöstä.

 Päärakenne- ja elementtisuunnittelun välinen tavanomainen työnjako.

Tuoteosakaupan tehtäväjako

Rakenteiden suunnittelu jakautuu tuoteosakaupan seurauksena usealle toimijalle, ja kauppamuodosta riippuen tehtävät jakautuvat eri tavalla perinteiseen suunnitteluprosessiin verrattuna. Tuoteosakaupoissa tuoteosatoimittaja vastaa toimituksensa suunnittelusta, johon usein kuuluu myös tavallisesti rakenteiden pääsuunnittelijan tehtäviä. Tällöin Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaisesti rakenteiden pääsuunnittelijalle kuluu huolehtimisvelvollisuus kokonaisuuden toimivuudesta.

Alla olevassa taulukossa on esitetty ohjeellinen työnjako Tuoteosakauppamalleilla 1 ja 2 toteutettaville rakennekaupoille. Havainnollisuuden vuoksi tavanomaisen prosessiin verrattuna toimijalta toiselle siirtyneet tehtävät on kursivoitu ja toimintamallin mukanaan tuomat uudet tehtävät on lihavoitu. Esitetyn jaottelun periaatteena on, että tuoteosatoimittaja vastaa kokonaisvaltaisesti toimittamastaan tuotteesta. Esitetty jako kuvaa kauppaa, jossa kohteena on rakennuksen koko runko. Mikäli tuoteosakauppa koskee vain osaa rakenteista, tulevat kokonaisstabiliteettilaskelmat yms. koko rakennukselle tehtävät tarkastelut jättää rakenteiden pääsuunnittelijalle. Esitettyjen kauppamallien viitesuunnittelussa voidaan haluttaessa määrittää rakennuksen runko ja rakenteet niin tarkasti, että rungon stabiliteetti- ja rakennusfysikaalisen toiminnan tarkastelut voidaan säilyttää rakenteiden pääsuunnittelijalla.

Päärakennesuunnittelijan ja tuoteosatoimittajan välinen työnjako.