Ympäristöministeriön asettama rakentamismääräyksiä pohtinut työryhmä on saanut raporttinsa valmiiksi ja luovutti sen ministeri Vapaavuorelle 1.12.2010. Työryhmä käsitteli ennen kaikkea palomääräyksiä.
Puuteollisuuden selkeänä tavoitteena on ollut keventää kerrostalojen palomääräyksiä. Jo tällä hetkellä toiminnallinen palomitoitus mahdollistaa korkeiden puukerrostalojen rakentamisen, mutta puuteollisuus katsoo toiminnallisen mitoituksen olevan kalliin ja hankalan ja omalta osaltaan haittaavan puukerrostalorakentamista.
Työryhmä on päätynyt esityksessään siihen, että enintään neljäkerroksiset kerrostalot voitaisiin rakentaa puusta ilman automaattista sammutuslaitteistoa. Rungon palosuojaus toteutetaan suojaamalla kantavat rakenteet erilaisilla levyrakenteilla, siten että rungon palonkestoaika on vähintään 60 minuuttia. Automaattisella sammutuslaitteistolla varustettu puukerrostalo voisi olla kahdeksan kerroksinen.
Suomessa sattuu kerrostaloissa vuosittain noin 400 kappaletta huoneistopaloja. Palot jäävät lähes poikkeuksetta asunnon sisäiseksi paloksi. Betonirakenteet eivät osallistu paloon millään tavalla. Rakenteet estävät palon leviämisen huoneistosta toiseen, vaikka palo kehittyy yhdessä huoneistossa täyteen mittaan. Huoneiston sisällä olevat henkilöt vaarantuvat, mutta talon muut asukkaat säästyvät, elleivät he mene savun täyttämään porrashuoneeseen. Talon vauriot rajoittuvat savu- ja vesivahinkoihin. Kivirakenne sietää vettä vaurioitumatta ja on välittömästi kuivauksen ja puhdistuksen jälkeen käyttökuntoinen.
Nykyisien määräyksien mukaan porrashuone tehdään palamattomista materiaaleista, eikä sinne saa varastoida mitään palavaa. Nämä tiukat määräykset ovat osaltaan suojanneet pelastushenkilökuntaa ja mahdollistaneet palojen sammuttamisen sisältä päin. Nyt tätä periaatetta ollaan murentamassa ja siten vaarantamassa sekä pelastajien että asukkaiden turvallisuutta.
Puukerrostalolle ei saada levyverhouksilla samaa paloturvallisuutta kuin betonitalossa. Jos vielä julkisivut tehdään puusta jopa 8-kerroksisiin taloihin, vaikeutuu pelastaminen parvekkeiden kautta ja palo voi levitä ympäristöön. Mikäli rakennuksen runko sisältää koteloita ja onkaloita, joissa on palavaa materiaalia, pääsee palo useimmiten leviämään tällaisiin onkaloihin. Palokunnan mahdollisuudet sammuttaa kotelossa oleva palo ovat erittäin rajatut, ja tällainen palo sammuu vasta, kun kaikki palava on palanut tai kotelo on täytetty kokonaan vedellä. Tästä on lukuisia esimerkkejä aivan viimepäiviltäkin Suomesta.
Palomääräyksien keventäminen heikentää suomalaisten turvallisuuden tasoa. Tämä koskee sekä henkilöturvallisuutta asukkaiden ja pelastustoimen henkilöiden osalta että omaisuuden turvaa. Kuka haluaa vaarantaa oman turvallisuutensa puukerrostalon yläkerroksissa? Yksimielisen työryhmän mietinnön mukaan keskeiset asiat vaativat vielä lisäselvityksiä. Kysymys kuuluu, malttaako asuntoministeri odottaa selvityksiä, vai ajetaanko turvallisuustason heikennys läpi selvityksiä odottamatta.
Lisätiedot:
Olli Hämäläinen, gsm: 050-1513