Palkit

Elementtipalkit voivat olla tavallisia teräsbetonipalkkeja tai jännitettyjä jännebetonipalkkeja.

Erilaisia palkkityyppejä muodon perusteella ovat (Kuva 5.1)

  • Suorakaidepalkki (Teräsbetoni tai jännitetty)
  • Leukapalkki (Teräsbetoni tai jännitetty)
  • Ristipalkki (Teräsbetoni tai jännitetty)
  • HI- ja I-palkki (Jännitetty)
Kuva 5.1

Teräsbetonisten palkkien käyttö on perusteltua, kun:

  • Palkin kuormitus ja jänneväli on teräsbetonipalkin kuormitusalueella
  • Rakennekorkeus on teräsbetonipalkille sopiva (taipumarajatila ei ole mitoittava), ensisijaisesti suositellaan suorakaidepalkkia
  • Palkit ovat yksittäisiä tai valmistussarja on lyhyt (yhteispituus alle 50 jm)
  • Palkkien kuormitukset tai jännevälit vaihtelevat
  • Palkkien päät on lovettu

Jännebetonisten palkkien käyttö on perusteltua, kun:

  • Palkin kuormitus ja jänneväli on jännebetonipalkin kuormitusalueella
  • Jännebetonipalkki on taloudellinen, kun palkkien taivutusmomentit ovat samaa suuruusluokkaa ja palkkeja on riittävän suuri sarja (samankokoisia palkkeja yli 50 jm).
Kuva 5.2 Suorakaidepalkin valmistusmitta

Palkkien valinta ja mittasuositus 

Palkkityypin valintaan vaikuttavat muodon lisäksi jänneväli, kuormitukset ja käyttötarkoitus. Suorakaide-, leuka- ja ristipalkkeja käytetään yleisimmin ala- ja välipohjissa. HI- ja I-palkkeja käytetään yleensä kattokannattajina, joiden jänneväli on suuri (esim. hallimaiset rakennukset). Tasakorkeita I-palkkeja käytetään myös ala- ja välipohjissa.

Palkkien mittoja valittaessa tulee ottaa huomioon seuraavat asiat:

  • Palkin valmistumitta on n * M (liittymismitta) – 20mm (esim. 680x480) (Kuva 5.2)
  • Pyritään käyttämään mahdollisimman paljon samoja poikkileikkauksia
  • Suorakaidepalkki on yleensä kohtuullisilla jänneväleillä edullisin ratkaisu
  • Jos laataston alle tarvitaan tilaa, käytetään suorakaidepalkin sijaan leukapalkkia tai matalapalkkia (ks. kohta Matalapalkit)
  • Ristipalkkia kannatta käyttää vain poikkeustapauksissa (palkin korkeus >1000mm tai pitkä valmistussarja)
  • Päästä lovetun palkin loveuksen pituus on 300 mm.

Betonipalkkien näkyvissä kulmissa käytetään vakioviistettä 15x15 mm2.

Nostojärjestelmää valitessa tulee ottaa huomioon, että nostoelimen kapasiteetti pienennee nostokulman kasvaessa. Kullekin nostoelimelle on määritetty ehdoton maksinostokulma, mitä ei saa missään tapauksessa ylittää.

Nostoelimet tulee sijoittaa 0,2*L (ulokkeen mitta) palkin päistä, jossa L on palkin kokonaispituus. Jännebetonipalkeissa, punossuunnittelija määrittelee nostoelimen paikan ja typin.

Nostotilanteen kuorma (palkin omapaino) on huomioitava palkin mitoituksessa.

Korkeiden jännebetonipalkkien kiepahdus on tarkastettava erikseen.

Lue tarkempia ohjeita betonielementtien nostosta kohdasta Asennus/Nosto-ohjeet